keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

PÄÄSIÄINEN

Piinaviikko, kärsimysviikko, hiljainen viikko, iloinen viikko jne . Pääsiäisellä on nykyään monta nimeä.
Nimen käyttö riippunee paljon siitä miten me ihmiset koemme pääsiäisen vieton. Onko se meille vain juhlahetki tai vapaapäivä, jonka ajankohdan lainsäätäjä on määrännyt? Vai muistohetki, jota kristikunta haluaa viettää Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen muistoksi? Jokainen meistä tekee oman valinnan. Myös minä olen tehnyt valintani. Itse koen pääsiäisviikon hyvyyden ja armon viikoksi. Hyvyyden viikoksi siksi, että olen omasta mielestäni kokenut hyvyyden omakohtaisesti silloin, kun sairastuin vakavasti. Olen tuosta hetkestä joskus kirjoittanutkin mm Pietarsaaren Sanomissa. Armon viikoksi siksi, että sain lisäaikaa. Ilo ja armo ovat hienoja kokemuksia.

Omassa nuoruudessani pääsiäistä vietettiin hyvin hartaasti. Ainakin kiirastorstaista lähtien yhteiskunta hiljeni lähes täydellisesti. Kaupat olivat kiinni ja ihmiset pysyttelivät pääasiassa sisätiloissa. Lasten leikkikin oli tavallaan kielletty. Kaikki ylimääräinen koettiin jopa syntinä. Nykypäivänähän tilanne on aivan toisin. Markkinatalous on vallannut elämämme. Niin hyvässä kuin pahassa.

Pääsiäisen ajankohdan määrittämien on ainakin minulle ollut hieman vaikeaa. Pääasiassa pääsiäinen on tullut sinä aikana,  jolloin se on allakkaan merkitty. Laskennallisesti ajankohta onkin hieman hankala tehdä, sillä laskijan tulee tietää ainakin kuun vaiheet ja sunnuntaipäivien ajankohdat kyseisenä vuonna. Pääsiäisviikko alkaa palmusunnuntaista. Palmusunnuntaina lapset myös virpovat. Täällä Pietarsaaressa trullit tulevat jo lauantaina. Tuota hetkeä odotan myös minä innolla, koska tiedän että ovikello soi tiuhaan. Palmusunnuntaista alkavaa viikkoa kutsutaan omalla nimellä  ja jokaiselle päivälle on olemassa oma erityinen pääsiäisajan nimi. Viikon päivien nimet ovat seuraavat:
  • Palmusunnuntai. Palmusunnuntaina
  • Malkamaanantai
  • Tikkutiistai
  • Kellokeskiviikko
  • Kiirastorstai
  • Pitkäperjantai (arkipyhä Suomessa)
  • Pääsiäislauantai, hiljainen lauantai, lankalauantai
  • Sukkasunnuntai eli pääsiäissunnuntai
  • Toinen pääsiäispäivä
Suomeen kielen sana pääsiäinen on Mikael Agricolan keksimä sana ja tarkoittaa paastosta ”pääsemistä”, eli pääsiäistä edeltävän neljänkymmenen päivän paaston päättymistä. Tämä 'pääseminen' nähdään kristinuskossa usein myös synnistä pääsemiseksi, siirtymiseksi kuolemasta elämään, liittyen Jeesuksen ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen. Monissa kielissä pääsiäisen sana on johdettu juhlan hepreankielisestä nimestä Pesah,

Aloitamme pääsiäisen vieton.  Kukin omalla tavalla ja uskoen siihen minkä kokee tärkeäksi.
Haluan kuitenkin toivottaa teille kaikille tasapuolisesti  HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ



perjantai 7. huhtikuuta 2017

KOTINI ON PIETARSAARI

Minun kotikaupunkini on Pietarsaari. Se on ollut minussa ja minä elän siinä. Olen saanut kasvaa täällä pojasta mieheksi ja minusta on aina pidetty huolta. Olen saanut elää perheeni ja ystävieni tukemana ja kannustamana. Kun olen horjunut ja joskus jopa kaatunutkin, minut on nostettu ylös. Täällä olen saanut kasvattaa lapseni aikuiseksi ja nyt minulla viisi ihanaa lastenlasta. Tänne rakensimme kotipesämme yhdessä vaimoni Ingerin kanssa. Olimme aikoinamme lähdössä pois, mutta tulevaisuuden turvalliset mahdollisuudet voittivat. Täällä minulle annettiin elämän lähtöpalikat.

Sain rakentaa oman työurani, jonka perusarvot halusin säilyttää loppuun asti. Kesäpojasta tuli pelastusjohtaja. Yhdessä työtovereiden kanssa me rakensimme kaupungin tuella palastustoimen. Olimme aina valmiit auttaamaan, kun apuamme tarvittiin. Joskus jopa oman henkemme uhalla. Kaupungissamme kävin kouluni. Peruskivi muurattiin Pietarsaaren Yhteislyseössa. Vakaaalle perustalle oli hyvä rakentaa myöhemmät opinnot Helsingissä. Tai oikeastaan Espoossa, sillä opinahjoni sijaitsi Espoon Otaniemessä.

Kotikaupunkini tarjosi ja tarjoaa edelleenkin monia urheilu-ja liikuntamahdollisuuksia. Pelasin jalka- ja koripalloa. Välillä tuli läiskittyä jääkiekkoa ja Keskuskentällä luistelimme musiikin tahdissa tyttöjä kiusaten. Jalkapalloon jäin jotenkin kiinni ja saavutinpa jopa joskus jonkinmoisia tuloksiakin. Ilman saamaani tukea, se ei olisi ollut koskaan mahdollista. Nyt myöhemmin olen saanut osallistua erilaisiin harrastustoimintoihin. Ne tarjoaa kotikaupunkini ja sen aktiivinen ns kolmas sektori. Nuorempana kaupunkini loisti yleensä aurinkoisena. Pilviä ei juuri näkynyt. Tai sitten nuorempana ei niitä nähnyt. Ehkä niin on hyvä, sillä näin vanhempana ymmärtää ettei elämä aina ole niin helppoa tai yksinkertaista . Ei edes omassa "lintukodossamme".

Pietarsaari on myös osannut "kurittaa" kasvattiaan. Aina asiat eivät ole menneet niin kuin Strömsössä. Olen omasta mielestäni kokenut myös vääryyttä. Ajatelkaa, että niinkin pieni asia kuin se, etten saanut maaottelutehtävään virkavapaata, vaivaa minua vieläkin. Olen myös ammatissani nähnyt ihmisten epätoivoa ja hätää. Silloin on joskus tuntunut ettei kaupunkini ole tehnyt asioiden hyväksi tarpeeksi. Minua kismittää vieläkin  se, etten saanut lapsiani ruotsinkieliseen lastentarhaan, vaikka se oli kotini aidan toisella puolella.

Tottakai kaupungissamme on paljon puutteita ja tarpeita. Ei kai sellaista kuntaa olekaan, jossa ei olisi parannettavaa? Montakohan kertaa olen sadatellut katujemme huonoa kuntoa tai sitä etten ole heti saanut haluamaani palvelua? Vesikin on etenkin tänä keväänä maistunut oudolta ja Helsinkiinkin saa kytätä juna-aikatauluja tuon tuosta jne, jne . Viime aikoina erilaiset gallupit ovat horjuttaneet kaupunkini imagokuvaa huomattavasti. Ja minäkin olen valitellut asioista. Joskus oikeutetusti ja joskus aivan väärin perustein. Mutta puutteistakin huolimatta tämä on kotikaupunkini Pietarsaari. Saan edelleenkin nauttia puhtaasta luonnosta, hyvistä kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksista jne . Kokonaisuudessaan palvelut pelaavat ja ihmiset ovat mukavia. Kaupungin elinvoimaisuus on gallupeista huolimatta nousussa ja esimerkiksi tänään vihitään uusi sähkörata käyttöön. Tuo rata vahvistaa teollisuutemme elinvoimaisuutta. Olen myös iloinen, että olen myöhemmin saanut olla mukana rakentamassa ja tukemassa Pietarsaaren tulevaisuutta

Kotikaupunkini on Pietarsaari ( puutteineenkin). Me pietarsaarelaiset olemme Pietarsaari ja kaupunki kehittyy juuri sellaiseksi kuin haluamme. Jos me emme itse usko omaan valoisaan tulevaisuuteen, kuka sen tekee? Siksi onkin parempi osallistua kaupunkimme kehittämiseen. Mahdollisuudet ovat valtavat. Tämä on kotikaupunkini muutamin sanoin esitettynä. Paljon jää kertomatta tai sanomatta. Siihen tarvittaisiin kokonainen romaani. Uskon kuitenkin auringon voittavaan valoon. Saan edelleen elää ja nauttia hienosta Merenkurkun kotikaupungistani Pietarsaaresta. Täällä minun on hyvä olla

.

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

VAALIKIRJOITTELUA

Lehtien mielipidepalstat ovat tulvillaan kuntavaaliehdokkaisen kirjoitteluja. Se on tietysti ihan luonnollista, sillä kilpailu "vallan kahvasta" on kovaa.  Itsekin olen osallistunut ajatusten vaihtoon. Onneksi ,ainakin minusta, Pietarsaaressa kirjoitukset ovat olleet asiallisia ja henkilökohtaisilta hyökkäyksiltä on vältytty. Muutama ylilyönti on sattunut, mutta niistä ei kannata suuremmin välittää ja eikä ainakaan provosoitua. Tässä joitakin omia huomioita ja jopa kommentteja

VANHUSPOLITTINEN KESKUSTELU
Kirjoitusten pääaiheeksi on noussut kaupungin ikäihmisten tilanne. Yleistäen voi todeta, että ehdokkaat ovat olleet täysin yksimielisiä siitä, että kaupungistamme puuttuu asumismuotoja, jotka tukisivat ikäihmisten mahdollisuuksia asua itsenäisesti ja kodinomaisesti esimerkiksi hoitojodissa.
Malmin sairaalassa on nytkin vanhuksia, jotka eivät oikeastaan sinne kuulu. Sairaala ei ole koti. Mutta minkäs teet, kun paikkoja ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tarjolla? Onko tulevaisuutemme yksityisten laitosten varassa? Toivottavasti ei.

TERVEYSPOLITTIINEN KESKUSTELU
Malmin sairaalan puolustajia on nyt lähes joka puolella. Jopa tahoissa, jotka ovat sulkeneet osastoja. Hyvä niin, sillä sairaalaamme henkilökuntineen tarvitsee tukemme. Eräät kirjoittajat ovat artikkeleissaan puolustanet "henkeen ja vereen" Vaasan keskussairaalaa. Siinä sinällään ei ole mitään väärää, mutta vasta nyt viime päivinä kirjotuksien sävy on muuttunut Malmia puolustavaksi. Yleensäkin terveyspoliittinen keskustelu on ollut vilkasta. Syy löytyy tietysti Sotesta ja sen aiheuttamasta epävarmuudesta..

VIIHTYVYYSKESKUSTELU
Muutama päivä sitten julkaistiin viihtyvyystutkimus, josss Pietarsaari sijoittui kaupungeistamme viimeiseksi. Tutkimuksessa haastatettaville esitetiin kolme kysymystä. Näihin kysymyksiin vastasi 60 ihmistä. Tutkimustuloksesta nousi melkoinen kohu varsinkin sosiaalisessa mediassa. Etenkin kaupungin suomenkielinen väestö antoi päättäjille kivenkovaa palautetta . Vaikka tutkimukseen tuleekin suhtautua varovasti,  on sen tuomiin signaaleihin syytä pureutua syvällisemmin. Kun vielä muistetaan, että tuoreen kielibarometrin tulokset ovat samansuuntaisett, voidaan yhtenä johtopäätöksenä todeta, että suomenkieliset kokevat olevansa alistetussa asemassa kaupungissamme. Monimutkaiseksi asian tekee se, että Kauppalehdessä julkaistiin muutama kuukausi sitten artikkeli, jossa Pietarsaari sai elinvoimaisuudestaan  täydet pisteet.

NUORISOPOLIITTINEN KESKUSTELU
Kirjoituksissa ehdokkaat ovat olleet täysin yksimielisiä siitä, että satsaukset nuorisoomme ovat satsausta tulevaisuuteen. Yksimielisesti kaikki ovat olleet sitä mieltä, että harrastusten hinta- ja maksupolitiikan tulee olla sellaisella tasolla, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on tasa-arvoinen mahdollisuus harrastaa omaa lajiaan. Oli sitten kyse liikunnasta tai kulttuurista. Onkin mielen-kiintoista nähdä, muistavatko tulevat päättäjät, mitä ovat luvanneet.?
Niin sanottuja urheilu- liikuntaihmisiä on nyt joka puolella. Näkyyköhän heitä enää vaalien jälkeen?

OMA BLOGINI/ JÄI POIS
Olen omassa blogissani kirjoittanut tänä vuona toistakymmentä kertaa. Eniten keskustelua ja ajatuksia on herättänyt kirjoitukseni parkkiluolasta, yleisestä tyytymättömyydestä, kielikylvystä ja vanhuspoliittisesta tilanteestamme. Kirjoituksiini tullut palaute on samansuuntainen kuin lehtien mielipidekirjoittelut. Itse odotin laajempaa keskustelua varhaiskasvatuksesta, koulu- ja lastentarhatilanteesta sekä parkkiluolasta. Ovathan nämä asiat velloneet kaupungissamme jo aika lailla. Odotin myös laajempaa työpaikkapoliittista keskustelua sekä sitä, miten takaamme tulevaisuudessa elinvoimaisen yritysmaailman kehittymisen kaupungissamme. Elinvoimaisuus yhdessä aktiivisen elinkeinoelämän kanssa ovat kuitenkin kaupunkimme peruspilareita

SUNNUNTAIN VAALIT
Nyt käytävät vaalit ovat omalta osaltaan myös  niin sanotun keskitetyn vallankäytön vaalit. Kaupungissamme on käynnissä suunnitelmallisesti ohjattu vallan keskittäminen.
Ei tarvitse kuin tarkemmin seurata miten kaupungin omistamien yhtiöiden hallitukset on valittu.

HYVÄÄ VAALIVIIKKOA TOIVOO EHDOKAS No 24