sunnuntai 14. tammikuuta 2018

YHTEISKUNTAMME RAKENTAJAT

Olen kotoisin Vaasasta. Sen pienestä Huutoniemen kaupunginosasta. Vanhemmat ihmiset kutsuvat aluetta "Pakaksi". Nimi johtunee ruotsinkielisestä sanasta Backa ( = mäki ). Ja toden totta. Mäellähän me asuimme.Huutoniemi nimi tullee siitä, että aikoinaan mäelle tultiin veneellä ja veneet "tilattiin" vastarannalta huutamalla. Asuin myös vuosia nykyisen Aalto puiston alueella. Silloin nimi oli Neekerikylä. Nimi tullee siitä, että asuintalot olivat pääosin tummia. Alue oli perinteistä työväenaluetta. Ihmiset kävivät pääosin töissä "rompalla" (=Strömberg). Elimme siis ikään kuin tehtaan varjossa. Turvallisesti ja kaukana kaupungin pahuudesta. Matkaa Vaasan keskustaan oli n 5 km.
Huutoniemen kotitaloni

 Myös minun vanhempani olivat tehtaan väkeä. Isäni oli hitsaaja, joka hankki elantomme muistaakseni G-tehtaalla.Äitini oli ensin töissä kaupungilla SOK:lla mutta siirtyi sitten rompalle, kunnes jäi myöhemmin kotiin hoitamaan meitä poikia. Elimme hyvinkin vaatimattomissa oloissa. Kodissani ei ollut vesijohtoja ja vessatkin olivat niin sanotuja ulkohuusseja. Vesi haettiin kärryillä ja ämpäreillä yleisestä kaivosta. Se oli yleensä meidän poikien tehtävä. Talo lämmitettiin puilla. Itse talo oli hatara. Talvella vesisanko jäätyi useasti sisällä. Elinympäristömme oli siis hyvinkin vaatimaton. Mutta talo oli kotimme, jossa vanhempamme ohjasivat meitä poikia kohti elämän haasteita. Meitä oli neljä poikaa: Kaj, Kari, Krister ja Klaus. Vaikka olomme olivatkin haastavat, vanhempani katsoivat aina, että meillä oli jotain syötävää ja päällepantavaa. He olivat myös kaukaa viisaita, sillä he arvostivat koulutusta. Vanhempani panostivat aina meihin poikiin ja mahdollistivat koulutuksemme. Se oli siihen aikaan ja niissä olosuhteissa vertaansa vaille oleva uroteko. Laulun sanoin: "Meistä tuli professoireita, pelastusjohtajia, kirkkoherroja, yrittäjä/opettajia".

Vanhempani ikäluokka rakensi veteraanien kanssa sodanjälkeisen Suomen, josta me nuoremmat saisimme olla kiitollisia. He kehittivät meille koululaitoksemne, sosiaaliturvamme, terveydenhoitomme jne. Maksoivat sotavelkamme ja loivat vapaan tasa-arvoisen länsimaisen yhteiskuntamme. Tätä asiaa on vain aina joskus vaikea muistaa vallitsevan yltäkylläisyyden keskellä. Kehitys on ollut valtavaa ja edistystä on tapahtunut, mutta jotenkin minua huolestutta tulevaisuuden näkymät. Siksi käytävät presidenttivaalitkin ovat tärkeitä. Vaikka presidentti onkin pääasiassa ulkopoliittinen tiennäyttäjä ja vaikuttaja, minulle hän on myös arvojohtaja, joka esimerkillään, teoillaan ja kannanotoillaan vaikuttaa myös maamme sisäpolitiikkaan.