Täytyy rehellisesti myöntää, ettei Jordania ollut minun ajatukseni. Ei tullut heti mieleen. Minun aatoksissa olivat Teneriffan aurinko ja lämpimät allasvedet. Mutta kun meillä asuu eräs nainen, jota vaimoksi kutsutaan. Kaikki alkoi siitä, kun meille tuli eläkeläislehti, jossa mainostettiin Jordaniaa. "Tässä se on! Tänne me lähdetään, minulle ilmoitettiin" ! Ja niinhän siinä tietenkin kävi ja pian istuimme " kuninkaallisesti" Jordanian Royal Wingsin kyydissä . Kuninkaallisesta kyydityksestä ei kuitenkaan ollut tietoakaan , sillä kone oli ahtain kone, jossa olen istunut. Ja sitäpaitsi palvelu oli tosi surkeaa. Miehistö otti jopa pikku tirsat koneen takaosassa lennon aikana
Valkoinen= umaijadeanien dynastia
Vihreä= fatimidejioen dynastia
Kolmio= edustaa hasemiitteja
Tähti= arbiväestön yhtenäisyys sekä Koraanin seitsemän
ensimäistä säettä
AKABA, Jordanian ainut satamakaupunki oli pieni viehättävä kaupunki aivan Jordanian eteläpuolella Ei siellä hirveästi nähtävää ollut, mutta se mikä miellytti oli ihmisten ystävällisyys ja turvallisuus. Mitään ei tarvinnut pelätä eikä kauppiaatkaan "tuputtaneet" tavaroitaan. Kaupunki on täynnä pieniä ravintoloita ja kahviloita sekä kauppoja. Mukava kaupunki kaiken kaikkiaan.
AKABAN KESKUSAUTIO
Kun Jordaniassa käy, on ehdottomasti käytävä tutustumassa Petran rauniokaupunkiin. Tätä mahdollisuutta ei kannata menettää. Petran rauniokaupunki tunnetaan erityisesti kiveen kaivetuista arkkitehtuurista ja pitkästä kapeasta Sig-solasta, joka vei itse kaupunkiin. Tuo sola on yli kilometrin pituinen ja kapeimmillaan se oli pari/kolme metriä. Solan pääkohde oli Petran "aarrekammio" Al Khazneh. Nimi tullee vanhasta Mooses-legendasta. Todellisuudessa se on hautamonumentti. Mutta oli mitä oli, koko Petra oli todella suuremmoinen kokemus "lakeuden pojalle". Oli hienoa kuulla, että suomalainen professori Jaakko Frözen oli tehnyt tutkimuksia Petrassa. Petrassa pääsi liikkumaan myös mukasti hevos- ja aasikyydillä
SOLANÄKYMÄÄ PETRASSA
ALAS, ALAS KOHTI "AARREKAMIOITA"
Kolmantena päivänä tutustuimme Jordanian aavikkoon ja seikkailimme jeepeillä Arabian Lawrencen jälkiä noudattaen. Muistattehan tuon filmin, jossa pääosaa näytteli Peter O´Toole. Todellisuudessa Arabian Lawrence oli brittiläinen sissisodan isäksi kutsuttu Thomas Edward Lawrence. Kun lukee tuon kaverin historiaa, ei voi kuin ihmetellä miehen tarmokkuutta. Kovapäinen seikkalija. Kävimme solassa, jossa hän oli piileskellyt ottomaaneja. Tuon solan kupeessa oli beduiinikylä, jossa saimme nauttia parhaan maistamani "rosvopaistin". Se nostettiin suoraa kuumasta maakuopasta ja tarjoiltiin tuoreena. Kannattaa ehdottomasti varata Wadi Rum- retki, jos vierailet Akabassa.
ARABIAN LAWRENCEN PIILOPAIKKA
Meille oli varattu vielä mahdollisuus tutustua Kuolleeseen mereen. Valitettavasti meri jäi tällä kertaa flunssan takia kokematta. Mutta Jordaniaanhan voi tutustua udelleen. Maa oli erittäin rauhallinen, vaikka siellä on kuulemma 4,5 milj. pakolaista. Mitään ei tarvinnut pelätä. Ihmiset olivat ystävällisiä ja auttavaisia. Näin ollen voin vaan todeta vaimoni olleen jälleen kerran oikeassa. Me koimme ja näimme jälleen uutta.
Ps. Jordanian kuningas tai pääministeri.Jos satutte lukemaan blogini, niin tehkää jotain niille muovipulloille, joita lojuu pitkin kauniin maanne aavikkoa. Ne eivät kuulu sinne. Kierrätys olisi poikaa!
